Perhonjokilaakson sukututkimusyhdistys piti vuosikokouksensa Kaustisen Kraatarintalolla 8. elokuuta. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen tilinpäätös ja valittiin hallituksen jäseniä.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet Hilkka Anttila, Heikki Känsäkangas ja Outi Leväniemi valittiin uudelleen. Voitto Kalliokosken tilalle hallitukseen tulee Jarkko Kentala Toholammilta (alun perin Halsualta) ja edesmenneen yhdyshenkilön Anssi Venetjoen tilalle tuli Voitto Kalliokoski. Muina jäseninä jatkavat Juha Huusko Helsingistä (Veteli), Leo Koskela Kaustiselta, Helena Poranen Perhosta sekä Keijo Hanhisalo Kokkolasta. Muut yhdyshenkilöt ovat Reijo Möttönen Perhosta, Kimmo Torppa Vetelistä sekä Veikko Myllymäki Kaustiselta. Reijo Ojala on yhdistyksen kunniajäsen. Sihteerinä toimii Maria-Elisa Marjusaari hallituksen ullkopuolelta.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Huusko ja varapuheenjohtajaksi Outi Leväniemi.
Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on palvella sukututkimuksesta kiinnostuneita ja koota yhteen alueen sukututkijoita. Keskeisenä toimintamuotona ovat jatkossa säännölliset teemaillat, joissa aiheina mm. dna-testitulosten tulkinnat ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuuteen liittyvät erityiskysymykset.
Kokouksen päätteeksi tohtoriopiskelija ja Kansanmusiikki-instituutin vastaava arkistonhoitaja Outi Valo piti esitelmän Erkki Ala-Könnin (1911-1996) keruutyöstä siitä näkökulmasta, millaisena kansanmusiikin kansa näyttäytyi arkistojen ja kerääjän tallennetilastojen perusteella. Mielenkiintoinen aihe herätti keskustelua ja jopa hieman huvittuneisuuttakin, kun kuultiin Koulun-Kallen haastattelussa, miten kerääjä Ala-Könniin oli suhtauduttu aikanaan. Patalappu päässä kulkevaa Ala-Könniä epäiltiin jopa noidaksi ja häntä pelättiinkin. Erkki Ala-Könni kiersi 1940-luvulta lähtien polkupyörällä ja sittemmin moottoripyörällä ja mopedilla äänittäen ja valokuvaten kansanmusiikin taitajia. Ala-Könnin arkistossa on kahdessa kokoelmassa Tampereen yliopistolla sekä Kaustisella yhteensä useita tunteja äänitteitä, 200 000 valokuvaa sekä 1000 soitinta. Hän on kuvannut ja merkinnyt muistiin paljon muutakin kansatieteellistä aineistoa kuin kansanmusiikkia, mm. rakennusperintöä ja kaupunkihistoriaa.
Valon mukaan soittoperinteessä on kovin miehinen katse, sen sijaan muistitiedon tallentamisessa naisten osuus on suurempi. Taitavan kaustislaisen tämmääjän Josefiina Valon soittoa ei ole tallennettu lainkaan, mutta hänen tietojaan suvun soittajista ja muusta muistitiedosta on kerätty. Kaiken kaikkiaan eräältä ajalta naisilta on vain kuusi soittotallennetta, kun miehiltä niitä on jopa 600.
Outi Leväniemi